Alkuruuaksi, tuhdin pihvin vastapainoksi, piti saada jotakin kevyttä. Niinpä päädyin valmistamaan Siikatartar'n. Jälkkäriksi varasimme Gorgonzola Piccantea, mutta emme jaksaneet sitä kuitenkaan syödä, vaan masut täynnä päädyimme sohvalle kuhertelemaan sylikkäin.
Tällä ajatuksella kuitenkin aloitimme illallisen
Maaliskuisen lauantain lihaisa illallinen
Siikatartar
Devil's Rock Riesling 2010
*
T-luupihvi, Bearnaisekastike
Hardys Stamp of Australia Shiraz Cabernet Sauvignon 2010
*
Gorgonzola Piccante
Ja tällä tavalla valmistus sujui kahdelle nälkäiselle
1 siikafile
1 pieni punasipuli
nippu tilliä
½-1 rkl vodkaa
suolaa ja mustapippuria myllystä
Hienonsin siikafileen, punasipulin ja tillin. Ja sekoitin aineet keskenään. Lorautin, vaihtelun vuoksi sekaan hiukan vodkaa ja maustoin suolalla ja pippurilla.
Tartar sopii mainiosti leivälle tai blineille, mutta nyt tekaisin siitä quenelleja ja asettelin vihersalaatin päälle. Salaatin maustoin Ranskalaisella vinaigrettellä
T-luupihvi
1 kpl T-luupihvi
öljyä
suolaa ja mustapippuria myllystä
Otin lihan huoneenlämpöön pari tuntia ennen grillausta. Ja koska keittiöstäni löytyy grilli, valmistin tuon herkullisen lihakimpaleen grillaamalla. Kuulun siihen koulukuntaan, joka maustaa lihan vasta kypsennyksen jälkeen, joten ennen grilliin laittoa sivelin lihan ainoastaan öljyllä.
Kun grilli oli tarpeeksi kuuma, nostin pihvin ritilälle ja, ihan pienen hetken, kuuntelin herkullista sihinää silmät kiinni ja ihastelin grillistä leviävää tuoksua. Sillä lihan tiristessä grillissä olikin aika siirtyä tekemään loppuun kastike.
Grillasin ensin 5 minuuttia toiselta puolelta. Käännön jälkeen rouhin lihan päälle suolaa ja mustapippuria, ja jatkoin grillausta vielä toiset 5 minuuttia. Kun liha oli valmis, maustoin toisen puolen vielä samalla tavalla.
Sauce Bearnaise
Reduktio:
½ dl samppanjaviinietikkaa (valkoviinietikka käy ihan yhtä hyvin)
1½ dl valkoviiniä
1 shalottisipuli
1 laakerinlehti
muutama oksa timjamia
Viimeistely:
3 kananmunan keltuaista
½ dl reduktiota
200 g sulatettua voita
Nippu rakuunaa
Suolaa myllystä
Keittelin reduktion aiemmin päivällä valmiiksi. Eli kaikki reduktion aineet kattilaan ja keitellään niin kauan, että jäljellä on n. ½-1 dl.
Lihan paistuessa tein kastikkeen loppuun. Väsäsin ensin bain-marien, eli vesihauteen. Käytännössä siis metallikulho kattilan päälle jossa on vettä. Kuuma höyry kypsentää sopivan hellävaraisesti, eikä kananmuna muutu niin helposti kokkeliksi. Laitoin kulhoon reduktion ja keltuaiset, ja vatkasin kunnes kastike kypsyi. Mittaria en käyttänyt, mutta jos käyttäisin, oikea kypsyys on saavutettu kun asteluku näyttää 82 °C.
Sitten oli vuorossa se tuskaisin ja vaikein vaihe; voin vispaaminen kastikepohjaan. Pyysin miestäni valuttamaan sulatetun voin tasaisena ohuena nauhana kastikkeen joukkoon, samalla kun itse vispasin hillitömästi. Ja niinhän siinä kävi, että en tainnut ihan tarpeeksi tehokas olla... Sillä siinä vaiheessa kun kuuma pihvi ja lämmin kastike kohtasivat, alkoi kastikkeen voi hiukan sulaa. Eli eipä tullut täydellinen emulsio tällä kerralla.
Ennen lautaselle laittoa maustoin kastikkeen vielä hienonnetulla rakuunalla ja suolalla.

Oli kyllä tosi hyvää, ensimmäinen Euroopassa syöty aito T-Bone, kyl ne jenkit jotain osaa!
VastaaPoistaKiva, kun aloitit blogin. Olen toisaalla kuolannut ruokakuviasi ja tulen varmasti kokkaamaan resepteilläsi:)
VastaaPoistaToisaalla reseptejäsi ja kuviasi katselleena löysin myös tänne.
VastaaPoista