Muutaman sähköpostikeskustelun jälkeen olin saanut jotain spesiaalia synttäreiden kunniaksi, mutta yllätys oli kun saapuessamme kuulimme vielä saavamme ravintolan parhaan pöydän. Hienoa palvelua ravintolalta!
Pahoittelen jo etukäteen kuvien huonoa laatua, sillä ne on kuvattu puhelimen kameralla
Aloitimme iltamme samppanja-aperitiiveilla, ja siitä olikin luontevaa siirtyä makustelemaan sekä uusia että tuttuja makuja. Valitsimme illalliskaavaksemme pisimmän mahdollisen suositusviineineen. Itseasiassa teemme aina tällä tavalla. Haluan kerätä makuja niin paljon kuin mahdollista, ja erityisesti tarkaan mietittyjä makuyhdistelmiä.
Menu koostui virallisesti 8 ruokalajista, mutta osa oli jaettu kahteen annokseen ja toisaalta välissäkin tuotiin keittiön tervehdyksiä. Kaikkinensa, synttärikakku sekä kahvi ja macarons't mukaanlukien, annoksia oli 16.
Ensimmäisenä pöytään kannettiin kahteen annokseen jaettu Amuche-buche jonka nimi oli matka maailman ympäri. Annoksissa oli hauskasti leikitelty klassikoilla, kuten Mac'n'Cheese. Ainoastaan Australian koeputket (omenaliemi ja osteri) eivät olleet onnistuneita. Yhdistelmä oli jollakin tavalla outo ja teennäisen oloinen.
Ensimmäinen varsinainen ruokalaji Peruna, herukanlehti ja ragusano oli jaettu kahteen annokseen. Ensimmäisessä annoksessa uusi peruna oli hopeoitu ja se tarjoiltiin ragusano-moussen kanssa. osassa II pääosassa oli herukanlehti, josta tehty liemi oli erityisen herkullinen.
Seuraavana oli vuorossa Makrillia "Escabeche" joka oli parasta makrillia jota koskaan olen syönyt
Parsa & Joselito oli kevyt, salaatinomainen herkku
Hiukan erilainen Bouillabaisse oli ehkä koko menun paras annos
Suun puhdistajana ja raikastuksena välissä oli sorbet, josta saattoi erottaa helposti metsäiset maut. Koristeena pöytään kannettiin myös höyryävän jäinen "metsä"
Yleisesti ottaen pidän eniten alkuruuista, mutta tämä pääruoka Karitsaa "Marrakech" oli toinen suosikeistani menussa. Filen lisäksi siinä oli karitsan kateenkorvaa sekä sydäntä.
Tämä ruokalaji ei tainnut olla kummoinen, sillä tämä ei herätä mussa mitään tuntemuksia. Ja sitten valitettavasti ihana, herkullinen ja loistavasti koottu juustolautanen Lentävä lehmä unohtui kuvata.
Ensimmäinen jälkiruuista Mansikkamaito oli taas jaettu kahteen annokseen, joista selkeästi toinen oli positiivi ja toinen negatiivi. Tämä oli ihana jälkiruoka, tosin rakkaani joka ei mansikasta välitä ei ollut mun kanssani samaa mieltä.
Viimeisenä varsinaisessa menussa oli jälkiruoka Xoco & Blood. Hmm... mitenhän tämän asian ilmaisisi... Tykkään tosi paljon veriruuista, mutta silloin kun se veri on kypsää. Raa'assa veressä kun maistuu rauta, joka tässäkin annoksessa nousi kaiken muun yli.
Ja lopuksi, ennen kahvia, olin tilannut vielä synttärisankarille kakun. Sitruuna-marenkikakku oli klassisuudessaan juuri niin ihanan makuinen miltä se näyttääkin.
Kahvin kanssa tarjoiltiin Petit Four'ina Macarons-leivokset, joissa makuina oli lakritsa, vadelma ja suklaa.
Kaiken kaikkiaan iltamme oli onnistunut. Sommelier oli tehnyt hyvin työnsä, sillä viinit sopivat loistavasti annoksiin. Ravintola on tähtensä kyllä ansainnut, mutta jollakin tavalla kokemus jätti kuitenkin vaisun maun. Ehkä, jälleen kerran, odotin liikaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti